Alkuvuodesta 2022 pääsin kokeilemaan uutta roolia: olin kouluttajana työnohjaajaopiskelijoille (Oulun yliopisto) ja työnohjaajille (HUS), aiheena kehotietoisuuden hyödyntäminen työnohjauksessa.
Kutsu kouluttajaksi tuntui suurelta kunnialta. Oli hienoa päästä kokoamaan pakettiin tärkeimmät näkökulmat ja harjoitukset oman, yli kymmenen vuoden matkan ajalta ja jakaa ne vastaanottavaisen porukan kanssa.
Vanha sanonta pitää paikkansa: vasta kun osaat jonkin taidon niin hyvin, että pystyt opettamaan sen toiselle, todella hallitset sen. En tosin ajattele, että olisin mitenkään valmis mestari tässä aiheessa – läsnäolon ja kehossa olemisen taidossa riittää loputtomasti vivahteita ja opittavaa.
Oli kuitenkin erittäin hyvä harjoitus astua kouluttajan saappaisiin ja huomata, että pystyn tuomaan tuoretta näkökulmaa vaativaa ihmistyötä tekeville kollegoille. Erityinen ilo oli, kun pari kuukautta pitämäni koulutuksen jälkeen postilaatikkooni kolahti yllättäen viesti yhdeltä osallistujalta:
“Otteesi kehotietoisuuden huomioimiseen teki vaikutuksen ja tänään palasin koulutusmateriaalisi pariin jälleen. Olen pohtinut paljon kehon ja mielen suhdetta ennenkin, mutta jotenkin se jäsentyi tuon koulutuspäivän myötä vielä enemmän.”
Miten iso merkitys tällaisella palautteella onkaan omalle motivaatiolle! Kiitokset siis sinulle, joka näit vaivaa lähettääksesi viestin ja kannustit minua taas askeleen eteenpäin.
Haluan nyt tarjota koulutusta kehotietoisuudesta laajemminkin kohtaamistyön ammattilaisille. Työnohjaajien lisäksi kehotietoisuudesta voivat hyötyä asiakastyössä muut ohjaustyötä tekevät kuten esimerkiksi coachit, valmentajat ja opinto-ohjaajat, samoin kuin terapeutit ja erilaiset sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
Kehotietoisuuden lukuisat hyödyt
Miksi kehotietoisuuteen kannattaa tutustua ja mitä hyötyä siitä on?
Jos minulta kysytään, niin kehotietoisuuden harjoittamisesta on hyötyä ihan kaikille. Kehotietoisuus auttaa vireystilan säätelyssä, tukee palautumista ja stressinhallintaa, parantaa itsetuntemusta ja itsensä johtamisen taitoa, vahvistaa yhteyttä tunteisiin ja intuitioon – muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Koulutuksessa käsittelen kehotietoisuutta erityisesti kohtaamistyötä tekevien ammattilaisten näkökulmasta. Useimmat meistä tietysti työskentelevät ihmisten kanssa, tavalla tai toisella, joten kehotietoisuudesta on toki hyötyä muissakin ammateissa kuin varsinaisessa vuorovaikutustyössä.
Kehotietoisuuden harjoittaminen auttaa meitä kehittämään itsessämme niin sanottua kaksoistietoisuutta. Kaksoistietoisuus tarkoittaa sitä, että pysymme yhtä aikaa tietoisena ajattelustamme (eli mielen sisällöistä) ja kehollisesta kokemuksestamme.
Kehoa kuuntelemalla saamme siis käyttöömme informaatiota useammasta eri kanavasta kuin luottamalla pelkkiin ajatuksiin. Tämä on iso etu ja voimavara vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, samoin kuin esimerkiksi johtamisessa ja ylipäänsä ihmisten kanssa toimimisessa. Ja yhtä lailla myös itsensä kanssa toimimisessa!
Rationaalinen vai kokonaisvaltainen ihmiskuva?
Aivotutkimuksen myötä tieteellinen käsitys ihmisestä on laajentumassa ja muuttumassa niin, että ihminen aletaan nähdään ensisijaisesti kehollisena eikä pelkästään ajattelevana olentona.
Muiden muassa psykiatrian professori Daniel Siegel kirjoittaa kirjassaan Mindsight siitä, kuinka aivot eivät ole vain kallon sisällä sijaitseva elin vaan kehollinen järjestelmä. Aivot saavat kaiken tarvitsemansa syötteen kehosta ja toisaalta vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa.
Silti monet käytännöt ja rakenteet kulttuurissamme yhä perustuvat kapealle ihmiskuvalle, jossa olemme rationaalisesti toimivia, irrallisia yksilöitä. Kehollisen kokemuksen, tunteiden ja vuorovaikutussuhteiden merkitys jää vähälle huomiolle.
Työnohjauksessa tai coachingissa tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että saatamme keskittyä liikaa pelkkiin sanoihin ja unohdamme kuunnella asiakasta laajemmin. Tällöin voi jäädä huomaamatta olennaisia viestejä, jotka kertovat siitä, mikä on asiakkaalle merkityksellistä.
Monesti tärkeimmät oivallukset syntyvät sanattomassa yhteydessä asiakkaan ja työntekijän välillä.
Kehotietoisuus kohtaamistyössä - 3 näkökulmaa
Kehotietoisuus on kokemuksellista, sen harjoittaminen ja hyödyntäminen tapahtuu sanattomasti, käsitteellisen mielen tuolla puolen. Siksi myös koulutukseni sisältävät paljon harjoituksia ja kokemuksellisuutta. Teoriatietoa annostelen mukaan sen verran, että mielikin saa kaipaamiaan virikkeitä ja löytää tukea kokemusten sanoittamiseen ja jäsentämiseen.
Olen jäsentänyt kehotietoisuuden merkitystä kohtaamistyössä kolmen näkökulman kautta:
1. Läsnäolo ja vireystilan säätely
Kehotietoisuuden avulla voimme voimistaa omaa läsnäolon taitoamme. Kun tietoisesti suuntaamme huomiomme aistien välittämään informaatioon, tulemme tietoiseksi nykyhetkestä. Kyky vahvaan läsnäoloon on juuri keskittymistä käsillä olevaan kokemukseen tässä hetkessä.
Neuropsykologisesti tarkasteltuna läsnäolo edellyttää itsesäätelyä, riittävää sisäistä turvaa ja hermoston rauhoittamista. Voimme tietoisesti opetella tunnistamaan, milloin olemme levollisessa tilassa ja mikä auttaa meitä pääsemään siihen. Säätelemällä omaa sisäistä tilaamme vaikutamme työntekijöinä myös asiakkaan vireystilaan. Siten voimme välittää asiakkaalle turvan kokemusta omalla olemuksellamme.
Levollisuus ja turvallisuus ovat avaimia luovaan ajatteluun, oppimiseen ja ongelmanratkaisuun. Siksi niitä voisikin hyvällä syyllä kutsua onnistuneen kohtaamisen ja asiakaskokemuksen kulmakiviksi.
2. Empatia ja rajat
Kehotietoisuuden harjoittaminen auttaa myös tietoisemmin hyödyntämään empatia asiakastyössä sekä asettamaan tarpeelliset rajat empaattiselle samastumiselle.
Empatian neurobiolgisena perustana pidetään aivokuoren peilisolujärjestelmää.
Peilisolut reagoivat liikkeisiin sekä silloin kun itse liikumme että silloin, kun näemme jonkun toisen liikkuvan. Näin saamme tietoa toisen aikomuksista ja tunnetiloista.
Peilisolujen välityksellä me myös resonoimme eli värähtelemme fyysisesti muiden mukana. Esimerkiksi hengitys, verenpaine ja sydämen lyöntitiheys voivat muuttua toisen ihmisen sisäisen tilan mukaan. Tämä kaikki tapahtuu tiedostamattomalla tasolla.
Kun opimme aistimaan ja tunnistamaan oman sisäisen tilamme, aukeaa polku tietoiseen myötävärähtelyyn ja empatian säätelyyn. Oman kehon tuntemusten aistiminen vuorovaikutustilanteessa auttaa säilyttämään tarpeellisen erillisyyden tunteen (rajat) ja pitämään ajattelun selkeänä.
Tiedostamaton empaattinen samastuminen ja toisten ihmisten tunteiden kantaminen kuormittaa ja voi kuluttaa voimavarat loppuun. Kehotietoisuuden onkin todettu olevan ratkaiseva tekijä terapeuttien myötätuntouupumuksen ehkäisemisessä (ks. esimerkiksi Rotschild ym.: Apua auttajalle).
3. Intuitio ja kehollinen tietäminen
Kehotietoisuus on tärkeä apu myös intuition hyödyntämisessä. Intuitiolla tarkoitetaan välitöntä tietoa tai ymmärtämistä, johon ei kuulu tietoista päättelyä: “Tiedämme jotakin, mutta emme tiedä kuinka sen tiedämme.”
Nykyisin myös tieteessä ymmärretään yhä paremmin, miten tunteet ja kehosta tulevat emotionaaliset signaalit ovat olennainen osa ihmisen päätöksentekoa. Neurologi Antonio Damasion mukaan intuitiota voi kuvata kyvyksi elämyksellisesti kokea se, kun keho emotionaalisesti reagoi eri vaihtoehdoista todennäköisesti koituviin seurauksiin.
Omaa intuitiotaan voi kehittää opettelemalla tietoisesti suuntaamaan huomion intuitiiviseen prosessiin eli kuuntelemaan kehon reaktioita. Kehotietoisuuden harjaantumisen myötä havainto- ja erottelukyky kehittyvät ja itsetuntemus syvenee. Sen myötä voimme oppia paremmin tunnistamaan “oikeat” intuitiiviset viestit esimerkiksi peloista ja toiveajattelusta.
Olennaista on myös kehittää intuition ja rationaalisen ajattelun yhteistoimintaa, jotta saamme valjastettua kaikki voimavaramme käyttöön asiakkaan parhaaksi.
Kehotietoisuuden koulutus
Jos yllämainitut teemat puhuttelevat, tulen mielelläni kouluttamaan työyhteisöänne tai muuta ryhmää. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan juuri teille sopiva koulutus!
Koulutuksessa pääsette:
- tutkimaan läsnäoloa ja vireystilan säätelyä, empatiaa ja rajoja sekä intuitiota ja kehollista tietämistä kokemuksellisesti, sekä harjoitusten että teoriatiedon avulla,
- löytämään itselle sopivia keinoja kehotietoisuuden vahvistamiseen ja harjoittamiseen,
- oppimaan konkreettisia tapoja hyödyntää kehotietoisuutta omassa käytännön asiakastyössä.
Mahdollisia toteutusmuotoja:
- Lyhyt koulutus (n. 2 tuntia): Teemojen esittely ja maistiaisia konkreettisista harjoituksista, sisältää laajan koulutusmateriaalin. Onnistuu tarvittaessa myös etänä.
- Kokonainen koulutuspäivä (6-7 tuntia): Perusteellisempi syventyminen teemoihin keskustellen sekä paljon käytännön harjoituksia. Kokonaisvaltainen elämys, joka antaa henkilökohtaisen kokemuksen kehossa olemisen taidosta.
- Koulutustyöpajojen sarja (esim. 3-5 x 2-3 tuntia): Syventyminen yhteen teemaan kerrallaan sekä teoriatiedon että harjoitusten avulla. Pitempi prosessi tukee oman kehotietoisuusharjoittelun vakiinnuttamista ja kokemusten jakamista ryhmän kesken.
