Entäpä jos ottaisit
kehosi tarpeet
vakavasti?
Lakkaisit selittämästä,
miksi täytyy tyytyä
vajaaseen uneen,
hätäisiin aterioihin,
alituiseen väsymykseen,
ikuiseen jumiin?
Entäpä jos et antaisi
itsesi vaatia sinulta
mahdottomia?
Löytäisit levon ja luvan
olla mitä olet,
tarvita mitä tarvitset,
rakastaa mitä rakastat
koko kauniilla kehollasi,
ainoallasi?
