Itsensä johtamisen haasteet nousevat usein esiin työnohjausasiakkaideni kanssa. Olemme lähestyneet teemaa käytännönläheisesti ratkaisukeskeisten kysymysten avulla. Ihmiset ovat pohtineet, mitä hyvä itsensä johtaminen heille tarkoittaa, mikä heitä auttaa omassa itsensä johtamisessa ja missä asioissa he haluaisivat kehittyä.
Asiakastiimeissäni on jaettu monia hyviä käytännön niksejä arkiseen itsensä johtamiseen: miten saada työt paremmin priorisoitua, aikataulutettua ja tehtyä, miten säädellä omaa energiatasoa työssä, mikä auttaa pitämään työn ja muun elämän tasapainossa.
Monissa työnohjauskeskusteluissa on päädytty siihen, että itsensä johtamisen avainsana on tiedostaminen. Hyvä itsensä johtaminen pohjautuu omien roolien, vastuiden ja rajojen sekä henkilökohtaisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseen ja tietoisen valintojen tekemiseen.
Hyvä itsensä johtaja tuntee alaisensa
Onnistunut itsensä johtaminen edellyttää vahvaa oman alan asiantuntemusta, mutta se ei yksin riitä. Onhan tunnettua, ettei asiantuntijoista välttämättä tule hyviä johtajia – johtamisessa kun on aina kyse ihmisistä eikä pelkistä asioista.
Sanotaan, että hyvä johtaja on kiinnostunut alaisistaan: siitä mikä heitä motivoi ja millaista johtamista he tarvitsevat. Hyvä johtaja asennoituu johtamiseen palvelutehtävänä. Samalla tavoin itseään johtavan on syytä tuntea itsensä.
Itsensä johtamisen portaat ja kompastuskivet
Oman kokemukseni pohjalta olen kehitellyt mallin itsensä johtamisen kolmesta portaasta:
- porras: Omien ajattelu- ja toimintatapojen tiedostaminen
- porras: Itselle tärkeiden tavoitteiden ja arvojen tunnistaminen
- porras: Kyky valita ajatuksensa, sanansa ja tekonsa siten, että ne vievät haluttuun suuntaan
Arkinen esimerkki itsensä johtamisesta käytännössä: kun huomaan vaikkapa kiihtyväni jostakin vastoinkäymisestä työssäni (tai yhtä hyvin perhe-elämässä), en lähde toimimaan tilanteessa automaattisesti reagoiden. Sen sijaan huomaan minussa nousevat tunnereaktiot, otan pienen aikalisän ja harkitsen, millainen toiminta veisi minua parhaiten kohti arvojeni mukaisia tavoitteitani.
Periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä usein erittäin vaativaa, kuten jokainen teinin vanhempi tietää…
Kompuroida voi jokaisella itsensä johtamisen portaalla: 1) toimimme helposti automaattiohjauksella, ns. selkäydinreaktioiden varassa, 2) emme välttämättä tunnista omia todellisia tavoitteitamme ja arvojamme tilanteessa, ja 3) vaikka tunnistaisimmekin, saatamme kiihdyksissämme toimia vastoin parempaa tietoamme.
Kehotietoisuudesta apua
Jotta jokaisesta kolmesta portaasta suoriutuisi kunnialla, tarvitaan ennen kaikkea kykyä pysähtyä ja ottaa etäisyyttä mielen kuohuihin. Juuri tähän kehotietoisuuden vahvistaminen tarjoaa avun: tuomalla huomion kehon tuntemuksiin mielen kierrokset rauhoittuvat ja saamme tilaa tarkastella tilannetta ikään kuin itsemme ulkopuolelta. Näin kehotietoisuus tarjoaa avaimen itsetuntemuksen ja reflektiotaidon kehittämisessä.
Kehoa kuuntelemalla on myös helpompi tunnistaa itselle merkitykselliset tavoitteet ja arvot, jotka motivoivat toimimaan. Keho on nimittäin lahjomaton: jos emme koe jotakin asiaa itsellemme aidosti todeksi, saa se aikaan stressiä, joka ilmenee kehossa epämiellyttävinä tuntemuksina. Levollisuuden, ilon ja elävyyden tunteet taas kertovat siitä, että kyse on asiasta, johon todella haluamme sitoutua.
Kehotietoisuus auttaa myös tekojen tasolla: itsesäätelyn vahvistuessa pystymme valitsemaan rakentavammin ajatuksemme, sanamme ja toimintatapamme. Ja silloin kun emme hyvästä yrityksestä huolimattakaan siihen pysty, on aika osoittaa myötätuntoa ja armollisuutta itseä kohtaan, kuten jokainen hyvä johtaja parhaansa yrittäneen alaisen epäonnistuessa tekee.
